loader

Miksi musiikkiterapiaa?

Lapset ohjataan musiikkiterapiaan muun muassa vuorovaikutuksen pulmien vuoksi, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kontaktiin tulemiseen ja siinä pysymiseen, aloitteellisuuteen tai aloitteiden vastaanottamiseen ja vastavuoroisuuteen. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien katkosten ja kehityksellisen traumatisoitumisen seurauksena kuntoutuksen fokuksessa voi olla kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen tai vahvistaminen. Näkyvänä syynä lapsen terapiaan tuloon ovat usein käyttäytymisen haasteet, joita voivat olla muun muassa puutteellinen tunteiden säätelykyky. Tämä voi ilmetä aggressiivisuuden tai erilaisina vetäytymisen muotoina, mutistisina piirteinä. Muita syitä voivat olla esim. haastava elämäntilanne, arkea hankaloittavat pelot, vaikeudet keskittyä, voimakas omaehtoisuus toiminnassa, pakko-oireisuus tai huono itsetunto. Lastenpsykiatrian kautta tulevilla asiakkailla on myös joskus neuropsykiatrista taustaa, jolloin apua saatetaan hakea edellä mainitun lisäksi tarkkaavuuden säätelyn ja oppimisvalmiuksien tukemiseen.

Musiikki tavoittaa lapsen ei-sanallisen varhaisen tason, jolla alueella vuorovaikutuksen ja kiintymystrauman pulmat usein ovat. Vuorovaikutuksen harjoitteleminen ilman sanoja on mahdollista kliinisen improvisaation keinoin, mutta myös strukturoidummissa soittotilanteissa. Musiikki tarjoaa myös turvallisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän tunteiden purkamisen väylän, jota asiakkaan on siirrettävyytensä ansioista mahdollista käyttää myös arjessa. Musiikissa tunteiden säätely on sisäänrakennettua – sitä voidaan käyttää rauhoittavana tai kiihdyttävänä elementtinä tarpeen mukaan. Musiikin avulla omaehtoisen toiminnan rinnalle voidaan esim. instrumentin soiton opetustilanteessa vähitellen luoda turvallisia malleja toisenlaiseen olemiseen. Musiikkiterapiassa musiikin tekeminen on luonteeltaan positiivista ja lasta kannustavaa, mikä tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.

Lasten musiikkiterapian tavoitteita voivat olla muun muassa tunteiden säätelykyvyn kehittyminen tai tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja nimeäminen. Usein tavoitteena on vuorovaikutustaitojen parantaminen tai kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Musiikkiterapian avulla voidaan tukea lapsen itseilmaisua, oma-aloitteisuutta sekä tukea positiivista minäkuvaa onnistumisen kokemusten kautta. Keskittymiskyvyn lisääminen tai omaehtoisuuden väheneminen ovat myös tyypillisiä tavoitteita.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Lapset ohjautuvat terapiaan sairaanhoitopiirin tai perheneuvolan lähetteellä. Maksavana tahona voi edellä mainittujen lisäksi olla Kela, sosiaalitoimi tai perhe itse. Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai tarpeen vaatiessa myös asiakkaan koulu- tai päiväkotiympäristössä. Musiikkiterapia saattaa toteutua myös poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Lasten musiikkiterapiaprosessit kestävät pääasiassa 1-4 vuotta lähettäjätahosta riippuen.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lasten musiikkiterapiassa eniten käytettyjä menetelmiä ovat soittaminen, laulaminen ja kliininen improvisointi. Musiikin kuuntelu ja omien laulujen tekeminen kuten myös tanssi, kuvallinen ilmaisu ja lapsesta lähtevän leikin hyödyntäminen voivat olla osana prosessia. Asiakaslähtöisesti työskentelyssä voidaan hyödyntää sekä strukturoituja että ei-strukturoituja työtapoja ja menetelmiä. Asiantuntemuksensa mukaan musiikkiterapeutti voi hyödyntää myös esimerkiksi kiintymyspohjaisia leikkejä, joihin liitetään musiikkia. Musiikkiterapian toteutuessa perhetapaamisina tai työskenneltäessä lasten vanhempien kanssa, voidaan tapaamisilla myös keskustella ja hyödyntää perheterapian ja dialogisuuden periaatteita.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille