loader

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSIIKIN, TAITEEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOKSELLA TEHTY MUSIIKKITERAPIATUTKIMUS

Brabant, Olivier 2018, Jyväskylän yliopisto

Hengitysharjoituksella lisätehoa musiikkiterapiaan - Using altered states of consciousness in improvisational music therapy: The potential of resonance frequency breathing

Linkki väitökseen

Niemelä, Merja 2016, Jyväskylän yliopisto

"Lauletaan vaan yhdessä, pojat!" : musiikki ja identiteetti sotiemme veteraanien ryhmämusiikkiterapiassa

Linkki väitökseen

Hakomäki, Hanna 2013, Jyväskylän yliopisto

Storycomposing as a path to a child's inner world : a collaborative music therapy experiment with a child co-researcher

Linkki väitökseen 

Forsblom, Anita 2012, Jyväskylän yliopisto

Experiences of music listening and music therapy in acute stroke rehabilitation

Linkki väitökseen

Punkanen, Marko 2011, Jyväskylän yliopisto

Improvisational music therapy and perception of emotions in music by people with depression

Linkki väitökseen

Alanne, Sami, 2010, Sibelius-Akatemia

Music psychotherapy with refugee survivors of torture : interpretations of three clinical case studies

Linkki väitökseen 

Saukko, Päivi 2008, Jyväskylän yliopisto

Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa

Linkki väitökseen 

Ala-Ruona, Esa 2007, Jyväskylän yliopisto

Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa: strategioita, menetelmiä ja apukeinoja

Linkki väitökseen 

Syvänen, Kari 2007, Jyväskylän yliopisto

Vastatunteiden dynamiikka musiikkiterapiassa

Linkki väitökseen

Hairo-Lax, Ulla, 2005, Sibelius-Akatemia

Musiikkiterapiaprosessin merkittävät tekijät ja merkittävät hetket päihteettömän elämäntavan tukijoina

Linkki väitökseen

Kontu, Elina, 2004, Helsingin yliopisto

Mielen ja musiikin ikkunat autismiin. Mielen teoria ja kommunikaatiosuhde - tapaustutkimuksia

Linkki väitökseen

Ahonen, Heidi 1998, Joensuun yliopisto

"Musiikillinen dialogi" ja muita musiikkiterapeuttien työskentelytapoja ja lasten musiikkiterapian muotoja.

Linkki väitökseen

Erkkilä, Jaakko, 1997, Jyväskylän yliopisto

Musiikin merkitystasot musiikkiterapian ja kliinisen käytännön näkökulmista.

Lehtonen, Kimmo, 1986, Turun yliopisto

Musiikki psyykkisen työskentelyn edistäjänä: Psykoanalyyttinen tutkimus musiikkiterapian kasvatuksellisista mahdollisuuksista.

Suomen musiikkiterapiayhdistyksen jäsenten tarjoamia työnohjaajapalveluja

Jouni Aavaluoma
musiikkiterapeutti FM, psykoterapeutti, työnohjaaja STOry, Suhteessa Oy, Koskelantie 19 A 4, 00610 Helsinki, puh 040 7589576, psykoterapia.aavaluoma(no_spam)gmail.com
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilö- ja ryhmätyönohjausta, työyhteisöjen työnohjausta, johdon työnohjausta. Työnohjauksen painopisteet ja tavoitteet sovitaan yhdessä asiakkaan/asiakkaiden kanssa.
Teen myös mentorointia ja konsultaatioita. Minulla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus psykiatrisesta musiikkiterapiasta aikuis- ja nuorisopsykiatriassa. Työnohjaajana olen toiminut toistakymmentä vuotta.
Työnohjauskoulutukseni: Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri, HYKS Työnohjauskoulutus, 60 op.
Antamani työnohjauksen viitekehys: Integratiivinen työnohjauksen eri teoriamalleja yhdistävä.
Erityistä: Pro Gradu -työssäni tutkin musiikkiterapeuttien työnohjauksen erityispiirteitä: https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/opinnaytehaku => Jouni Aavaluoma

Anu Arponen
musiikkiterapeutti Huk, psykoterapeutti, työnohjaaja. puh 050 5463066, anu.arponen(no_spam)pp1.inet.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: yksilö- ja ryhmätyönohjausta. Yksilö- ja ryhmämusiikkiterapiaterapiaprosessien työnohjaus, musiikkiterapia-arviointien työnohjaus, musiikkiterapeutin toimen- ja työnkuvaan liittyvä työnohjaus; musiikkiterapeutti työnantajan palveluksessa, musiikkiterapeutti yksityisenä palveluntuottajana.
Työnohjauskoulutukseni: Jyväskylän yliopisto (20ov)
Antamani työnohjauksen viitekehys: integratiivinen

Anita Forsblom
GIM-Musiikkiterapeutti FT, työnohjaaja (STOry), Tanssi-liiketerapeutti. Ojahaanrinne 4, 01600 Vantaa. puh 040 5722974, anita.forsblom(no_spam)elisanet.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilötyönohjausta musiikkiterapeuteille. Eri sopimuksesta myös ryhmätyönohjausta, esim. työryhmille tai työyhteisöille.
Työnohjauskoulutukseni: Yhteisödynaaminen työnohjaajakoulutus
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen

Marjo Helene Haanpää
Verso Kuntoutus Oy, puh 0400 940099, marjohelene(no_spam)versokuntoutus.fi, www.versokuntoutus.fi
Musiikkiterapeutti (laaja-alainen), Master of Music, musiikkipedagogi (YAMK), muusikko/laulaja*, johdon työnohjaaja/coach, STOry:n ja Johdon työnohjaajat ry:n jäsen.
Minkälaista työnohjausta tarjoat: yksilö- ja ryhmätyönohjausta, sekä ohjausta työryhmille ja –yhteisöille. Toimin Etelä-Pohjanmaan alueella, pääpaikkana Seinäjoki. Työnohjauskokemusta yksilöistä ja ryhmistä minulle on kertynyt kuutisen vuotta sekä johtajien/esimiesten työnohjauskokemusta kolmisen vuotta. Työnohjauskoulutukseni: Johdon työnohjaaja-coach-koulutus 80 op. (Certified Supervisor and Coach of Leaders and Executives -examination®, CSLE) Sued Management Oy.

Hanna Hakomäki
puh 040 5541443, hanna.hakomaki(no_spam)musiikkiterapia.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilö- ja ryhmätyönohjausta yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöitynä Helsingin, Kouvolan ja Turun seudulla.
Tarjoan myös työnohjausta yhteistyössä MLL:n kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen kanssa Tarinasäveltämisen jatkokurssin (10 op) muodossa. Kesto 12 kk, työnohjausta yhteensä 36 tuntia.
Erityisosaamiseni: Lastenpsykiatrian asiakkaat ja heidän perheensä, kehistysvammaiset henkilöt, vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun järjestelmä (Kynnys ry:n Assistentti.infon työnohjausjaosto).
Työnohjauskoulutukseni: Tampereen yliopisto, 2 ½ vuotta, 60 op. Olen Suomen työnohjaajat ry:n jäsen (STOry).
Antamani työnohjauksen viitekehys: Narratiivinen, dialoginen

Pekka Halonen
ad Fontes Oy, Pekka Halonen, Viskarinkatu 10 B, 33700 TAMPERE, puh 0400 818276, pekka.halonen(no_spam)adfontes.fi
Työnohjaajakoulutukseni:
1. 2 v. Pitkäniemen sairaalan kuntainliitto, hoitotyön to, viitekehys psykiatrinen,
2. 2 v. Therapeia säätiö, taideterapian to (Musiikki ja kuvataide), terapeijalainen
3. 2 v. Sosiaalipedagoginen keskus, työyhteisön työnohjaus
Olen toiminut työnohjaajien kouluttajana Sosiaalipedagogisessa keskuksessa n. 10 v. ajan eri tehtävissä. Olen toiminut työnohjaajien kouluttajana Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuksen ohjelmassa kouluttajana alle 10 v. joista osan toisena pääkouluttajana Anneli Turusen parina.
Työnohjauksen viitekehykseni: Psykiatrinen, neurologinen, taideterapeuttinen, therapeijalainen, yhteisöllinen

Seija Hurskainen
seija.hurskainen(no_spam)gmail.com, Työskentelyalueeni kattaa Kristiinankaupunki- Tampere – Helsinki.
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Tarjoan työnohjausta, missä käytetään myös toiminnallisia menetelmiä. Olen opiskellut niitä (30op), sekä  Tarinateatteria työnohjaajille räätälöidyssä koulutuksessa.
Työnohjauskoulutukseni: PIRAMK (2004 -2005)
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen

Ilpo Ikäheimo
musiikkiterapeutti FM, psykoterapeutti, työnohjaaja, Lankilantie 21 B,85100 KALAJOKI, puh 040 5390567, ilpo.ikaheimo(no_spam)kolumbus.fi, www.musiikkipalveluikaheimo.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: yksilö tai ryhmätyönohjaus 
Työnohjauskoulutukseni: Laajuus 36 op, Koulutustaho: Jyväskylän yliopisto: ryhmäterapia ja työnohjaajakoulutus
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen

Päivi Jordan-Kilkki
Dialogic Partner Oy, puh 041 4559319, paivi.jordan-kilkki(no_spam)dialogic.fi, www.dialogic.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilö- ja ryhmätyönohjaus / näkökulmina niin oman työn tutkiminen, ammatillinen kasvu ja kehittyminen kuin myös työyhteisöjen toimintakulttuurien tutkiminen ja työhyvinvoinnin tukeminen
Työnohjauskoulutukseni: Voimavarasuuntautunut työnohjaajakoulutus
Antamani työnohjauksen viitekehys: Voimavarasuuntautunut psykoterapeuttisin maustein.

Terhikki Koivuniemi
Purrankatu 15, 37150 Nokia, puh 050 5980419, terhikki.koivuniemi(no_spam)kolumbus.fi,
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Tarjoan yksilö ja ryhmätyönohjausta.
Työnohjauskoulutukseni: Ratkaisukeskeinen työnohjaaja 30 op. Helsingin Psykoterapiainstituutti.
Antamani työnohjauksen viitekehys: Ratkaisukeskeinen.

Hannu Manninen
puh  040 5248918, ht.manninen(no_spam)luuku.com
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Musiikkiterapian yksilö-, ryhmätyönohjaus, työyhteisöjen työnohjausta
Työnohjauskoulutukseni: Musiikkiterapiaopiskeluun kuulunut työnohjaus, 2 v työyhteisön työnohjaaja /Sos.ped
Antamani työnohjauksen viitekehys: Psyk.dyn.

Kari Saarinen
Kuhilaspiha 4, 24100 SALO, puh 0400 414924, musakari(no_spam)hotmail.com
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilöllistä musiikkiterapian työnohjausta. Ohjattavan yksilöllisiin tarpeisiin pohjautuvaa, ohjattavan esiin tuomien asioiden luottamuksellista sanallista käsittelyä. Myös musiikillisen aineiston hyödyntäminen ohjauksessa.
Työnohjauskoulutukseni: Musiikkiterapian maisterinkoulutus 2002
Antamani työnohjauksen viitekehys: Psykodynaaminen, eri teorioita yhdistelevä

Päivi Saukko
Espoo, puh 040 5773671, paivi.saukko(no_spam)musiikkivoimavarana.fi
Kotisivu: www.musiikkivoimavarana.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Annan yksilö- ja ryhmätyönohjausta. Koska minulla on pitkä työkokemus, voin mielelläni toimia myös mentorina työuraansa aloitteleville terapeuteille sekä konsulttina liittyen terapeuttiyrittäjänä toimimiseen.
Työnohjauskoulutukseni: Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus (järjestäjänä Dialogic).

Marjut Sahari-Anttila
Musiikkiterapeutti, luokanopettaja KM, sosionomi (AMK), työnohjaaja (opisk.), Klavesiini, puh. 040 5112034
e-mail:Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Toimitila: Maakunnantie 97, 38100 Sastamala
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilö- ja ryhmätyönohjausta, esimiestyönohjausta ja yhteisötyönohjausta. Työmenetelminä käytetään dialogiin perustuvaa vertaiskeskustelua sekä toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä.
Työnohjauskoulutukseni: Tampereen ammattikorkeakoulu työnohjaajan opinnot 60 op., Pirkanmaan ammattikorkeakoulu musiikkiterapeutti, sosionomi (AMK), Opeko/Johtamistaidon opisto ry. johtamisen erikoisammattitutkinto 40 ov, Joensuun yliopisto kasvatustieteiden maisteri.
Antamani työnohjauksen viitekehys: Työnohjauksen viitekehys perustuu kokemukselliseen oppimiseen ja reflektioon. Lähestymistapa on laaja-alainen, eri teoriamalleja (psykodynaaminen, voimavara- ja ratkaisukeskeinen, systeemiteoreettinen) yhdistelevä.

Kirsi Tuomi
Palvelukeskus Luovat Tuulet, Aulangontie 3A, 13210 Hämeenlinna, puh. 040 5443784, luovat.tuulet(no_spam)gmail.com, www.luovattuulet.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: asiakas - ja hoitosuhteiden työnohjaus yksilö tai ryhmäohjauksena, vanhempainohjaus, työyhteisöjen työnohjaus, mentorointi. Erikoistuminen sosiaali- ja terveysalaan, perheiden kanssa työskentelyyn sekä lastensuojeluun.
Työnohjaajakoultukseni: Voimavarasuuntautunut työnohjaajakoulutus (Dialogic oy)
Antamani työnohjauksen viitekehys: dialoginen, voimavarasuuntautunut, kiintymysteoreettinen, psykodynaaminen

Pekka Ukkola
Kanervatie 20, 40800 Vaajakoski, puh 040 5632959, pekka.ukkola(no_spam)pp1.inet.fi.
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Yksilö- ja työryhmäohjausta, musiikkiterapiatyö; nuoriso- ja aikuispsykiatria
Työnohjauskoulutukseni: Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työohjaajakoulutus 60op. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö
Antamani työnohjauksen viitekehys: Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen

Juha Ukkonen
Juha.Ukkonen(no_spam)esshp.fi , Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkeli
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Musiikkiterapia, työhyvinvointi, työssä jaksaminen, konsultaatiot musiikkitoiminnasta osastoille.
Työnohjauskoulutukseni: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutus 93-96,
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen, musiikkiterapia

Miina Virtanen
Espoo, puh 041 4523780, savelmetsa(no_spam)gmail.com, www.savelmetsa.fi
Minkälaista työnohjausta tarjoat: työnohjausta ensisijaisesti muistisairaiden, autististen ja kommunikaatiohäiriöisten asiakkaiden kanssa työskenteleville, luontoterapeuttinen työnohjaus mahdollista
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen

Jukka Värri
Kääpä 4, 40320 Jyväskylä, puh 050 5493526, jukkavarr(no_spam)gmail.com.
Minkälaista työnohjausta tarjoat: Enemmän konsultatiivista, lähinnä musiikkiterapeuttista työnohjausta
Työnohjauskoulutukseni: Jyvväskylän yliopisto, musiikkiterapiakoulutuksen yhteydessä
Antamani työnohjauksen viitekehys: psykodynaaminen

  • Musiikkiterapia lehti 2018/1 tilaa
  • Pitkät yhtäjaksoiset yksilöterapiat. Terapioiden merkitys kuntoutujan ja kuntoutuksen eri toimijoiden näkökulmista Kelan tutkimusjulkaisut Lue lisää
  • Filosofian tohtori, musiikkiterapeutti, psykologi, työnohjaaja Päivi Saukon blogikirjoitus ”Eikö musiikkiterapia autakaan autistista lasta?
  • Lääkärilehti: Tutki­muksen mu­kaan impro­vi­sa­to­rinen musiik­ki­te­rapia ei tuo­nut apua autis­mi­kirjon lap­sille. fullarticle
  • The 15th World Congress of Music Therapy, July 4-8, 2017, Tsukuba, Japan - Maailman Musiikkiterapiakongressin esitysten abstraktit löytyvät Lue lisää
  • Vanhoja Musiikkiterapia-lehtiä saatavana alennettuun hintaan! 

Sana "SUMUKE" on lyhenne sanoista suomalaisen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmä. Se on maamme ammatillisten musiikkiterapiakoulutusten muodostama yhteistyötelin, jonka tarkoituksena on luoda yhteisiä koulutuksellisia kriteerejä, kehittää suomalaista musiikkiterapiakoulutusta, neuvotella koulutus- ja pätevyyskysymyksistä yhteiskuntaan päin, tehdä koulutusten välistä yhteistyötä mm. kansainvälisiä vierailuja koskien jne.

SUMUKE-koulutukset ja organisaatio

Suurin osa ammatillista musiikkiterapiakoulutusta Suomessa tarjoavista koulutuksista on sitoutunut SUMUKE-toimintaan. Seuraavassa lista näistä koulutuksista: 

  • Eino-Roiha Instituutti: laaja-alainen koulutus Jyväskylässä ja Tampereella. 
  • Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma.
  • Sibelius-Akatemia: Sibelius-Akatemia ei toistaiseksi ole aloittamassa uusia ammatillisia koulutuksia missään toimipaikassaan. Yleisopintoja kylläkin (vrt. musiikkiterapian perusopinnot yliopistojärjestelmässä).

SUMUKE-organisaation muodostavat ensisijaisesti koulutusten johtajat ja vastuuhenkilöt sekä Suomen musiikkiterapiayhdistyksen hallituksen keskuudestaan valitsema ns. vaihtuva jäsen. Tämän lisäksi, riippuen kulloinkin käsiteltävästä asiasta, työryhmä voi kutsua kokouksiin ammattialan eri asiantuntijoita.

Keskeinen toiminta vuodesta 1998

Toimintansa aikana työryhmä on sopinut keskeiset periaatteet/vaatimukset ammattitutkintojen sisällöistä ja laajuuksista sekä koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista. Tämän pitkän ja vaativan prosessin taustalla on osaltaan musiikkiterapeutin ammattinimike-kysymys. Saavuttaakseen entistä itsenäisemmän ja oikeudellisesti turvatumman aseman, olisi musiikkiterapeuttien saatava ammattinimikkeensä joko sellaisenaan yhteiskunnan tunnustamien ammattinimikkeiden joukkoon tai liittyä virallisesti jonkin muun esimerkiksi psykoterapia -ammattinimikkeen yhteyteen. Tähän asti musiikkiterapeutit ovat tehneet työtään erilaisiin erityissopimuksiin perustuen, joka pitkällä tähtäimellä hankaloittaa sekä  työn tekemistä (mm. verotuksellisesti eriarvoinen kohtelu) että vaikeuttaa myös työllistymistä.

Työryhmä on myös sopinut yhteisistä periaatteista ammattitutkintoon keskeisesti kuuluvalle ryhmäprosessille. 

Vuosina 2003 ja 2004 Sumuketta työllistivät mm. erilaiset neuvottelut musiikkiterapian ja psykoterapian suhteeseen liittyen sekä osallistuminen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman psykoterapiatoimikunnan järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Sumukkeesta on muodostunut myös elin, joka pyynnöstä kirjoittaa lausuntoja erilaisiin alan pätevyyskysymyksiin liittyen. Uusimpana  päänvaivana ryhmällä on musiikkiterapeutin tutkintonimike, joka kytkeytyy läheisesti myös edellä mainittuun ammattinimike -asiaan. Uudistusta kaipaavat myös valtakunnalliset johdanto-, perus- ja aineopintokokonaisuudet, jotka ovatkin parhaillaan työn alla. 

Vuonna 2005 Sumuketta työllisti erityisesti tutkinnonuudistus. Vuoden loppuun mennessä valmiiksi saatiin koko tutkinto uuteen järjestelmään sisältäen perus-, aine- ja maisteriopinnot sekä kliiniset opinnot. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä koko musiikkiterapiakoulutuksen sisältöjä kehitettiin ja uudistettiin. Kuten ennenkin, mittapuuna käytettiin sekä psykoterapia-alan että musiikkiterapian kansainvälisiä kriteeristöjä.  

MUSIIKKITERAPIAKOULUTUS SUOMESSA

Koulutusorganisaatio

Ammattikunnan yhteisesti sopimat kriteerit täyttävää  musiikkiterapiakoulutusta tarjoavat Suomessa kaaviossa esitetyt koulutukset. Koulutukset jakautuvat kolmeen tasoon, jotka ovat ei-ammatillinen (alalle orientoiva koulutus), musiikkiterapian ammattiin johtava koulutus ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen erikoistumis- ja tutkijakoulutus.

Yllä mainittujen koulutusten lisäksi Suomessa järjestetään toiminnallisen musiikkiterapian koulutusta (Pietarsaaren konservatorio). Kyseinen koulutus ei ole kuitenkaan toistaiseksi muokannut koulutustaan ammattikunnan yhteisesti sopimien kriteerien mukaiseksi.

Ammattikoulutusten historia ja valmistuvien  määrä vuositasolla

Musiikkiterapeutiksi pätevöittäviä kursseja järjestettiin Suomessa jo 1970-luvun puolella, mutta järjestelmällisen ammatillisen koulutuksen alku sijoittuu 1980-luvun alkupuolelle, jolloin sekä Sibelius-Akatemia että Jyväskylän yliopisto (1984) aloittivat kolmivuotiset koulutusohjelmansa. Koulutusvoluumi lisääntyi merkitsevästi vuonna 1990-luvulla, jolloin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (1994) ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (1997) aloittivat musiikkiterapian ammatillisen koulutuksen.

Taulukossa 1 on esitetty eri tavoin laskettuja arvioita valmistuneiden/valmistuvien musiikkiterapeuttien määrästä ajalla 1984-2003. Pienet kokonaisvalmistumismäärät vuositasolla selittyvät sillä, että yksikään koulutuksista ei ota opiskelijoita sisään joka vuosi vaan vievät aloittamansa koulutuksen loppuun ennen uusien opiskelijoiden sisäänottoa. 

Taulukko 1. Ammattiin valmistuneiden musiikkiterapeuttien määrä vuosina 1984-2003. Laskelma on tehty aloituspaikkojen ja -vuosien perusteella, joten opintonsa kesken lopettaneiden osuuksia ei ole huomioitu. 

vuosittain keskiarvo yhteensä
1984-1989  10 60
1990-1995 30 150
1996-2003 46,6 233
1984-2003 28,9 443

Taulukosta 1 käy ilmi, että koulututettujen musiikkiterapeuttien määrä on ollut voimakkassa kasvussa 1990-luvulta eteenpäin. Vuosina 2002-2003 valmistui arviolta 70-80 musiikkiterapeuttia. Kun lukuun lisätään ulkomailla opiskelleiden ja vanhamuotoisissa koulutuksissa opiskelleiden määrät, koulutettujen musiikkiterapeuttien kokonaismäärä lienee jonkin verran yli 500.

MUSIIKKIPSYKOTERAPIAN KEINOIN TOTEUTETTAVAN RYHMÄPROSESSIN LÄHTÖKOHTIA

Tavoiteet

Ryhmäprosessi tarjoaa musiikkiterapian opiskelijalle omakohtaisen kokemuksen musiikkiterapian keinoin toteutettavasta ryhmäterapiaprosessista. Sen tavoite on kehittää opiskelijan itsetuntemusta ja henkilökohtaisia työskentelyedellytyksiä. Prosessin aikana opiskelija tutustuu kokemuksellisesti ryhmäilmiöihin ja oppii tunnistamaan itselleen tyypillisiä reaktiotapoja sosiaalisissa ja musiikillisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmäprosessin tavoitteena on lisäksi antaa opiskelijalle edellytykset toimia ammatissaan oma mielenterveytensä ja työkykynsä säilyttäen sekä asiakkaan parhaaksi. Ryhmäprosessilla on tärkeä merkitys musiikkiterapeutin ammatillisen identiteetin kehittymisessä sekä osana pätevien ja osaavien ammattilaisten koulutusta.

Ryhmäprosessin ja muiden prosessiluonteisten opintojaksojen välinen suhde
Ryhmäprosessin ja muiden ammattiaineiden (esim. työnopetus ja -ohjaus) luonteet ovat merkitykseltään erilaiset. Ryhmäprosessissa tuetaan opiskelijan yksilöllisten edellytysten mukaista, henkilökohtaista kasvua terapialle tyypillisin sisältö- ja tavoiteasetteluin, kun taas muissa prosessiluonteisissa ammattiaineissa painotetaan ammatillisen pätevyyden ja osaamisen kehittämistä ilman yksilö- tai ryhmäterapian tunnusmerkkejä.

Musiikin rooli

Ryhmäprosessi toteutetaan musiikkiterapiana. Prosessin tavoitteena on, että opiskelija syventää suhdettaan musiikkiin ja saa kokonaisvaltaisen ja elämyksellisen kokemuksen musiikista terapeuttisena välineenä.

Tuntimäärä, kokonaiskesto  ja frekvenssi

Laaja-alaisen, ammatillisen musiikkiterapiakoulutuksen ryhmäprosessin läsnäoloa edellyttävien istuntojen vähimmäismäärä on 200 terapiatuntia (x45’). Kokonaisprosessin tulee kestää vähintään kolme lukuvuotta. Prosessinomaisuuden turvaamiseksi istuntojen välin tulisi olla mahdollisimman säännöllinen eikä mielellään ylittää kahta viikkoa lukukausien aikana.

Ryhmäterapeutilta edellytettävät kriteerit

Pätevyys ja sitoutuminen

Ryhmäterapeutilla on oltava musiikkiterapeutin koulutus. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa valitsemansa ryhmäterapeutin pätevyydestä.
Ryhmäterapeutti sitoutuu työskentelyyn prosessin loppuun saakka. Hänen tulee huomioida ammattieettiset näkökulmat työskentelyssään.

Ryhmäterapeutin riippumattomuus ja vaitiolovelvollisuus

Ryhmäterapeutin on oltava ohjaamaansa ryhmään nähden mahdollisimman riippumattomassa roolissa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi, että ryhmäterapeutti ei ole prosessin aikana mukana muussa koulutus- tai  opetustehtävässä siinä koulutuksessa, jonka ryhmäprosessin ohjaajana hän toimii.
Ryhmäterapeuttia ja ryhmään osallistuvia opiskelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Ryhmässä tapahtuvia asioita käsitellään normaalioloissa vain ryhmätilanteissa ja terapeutin omassa työnohjauksessa, jota niin ikään sitoo vaitiolovelvollisuus. Erikoistilanteissa noudatetaan alla olevia ohjeita.

Työnohjaus

Ryhmäterapeutilla on oltava henkilökohtainen työnohjaus, jossa hän voi käsitellä ohjaamaansa ryhmään liittyviä asioita.

Yhteistyö

Ryhmäterapeutin on omalta osaltaan huolehdittava yhteistyökanavien luomisesta ja säilymisestä koulutuksen vastuukouluttajien kanssa mahdollisten erityistilanteiden varalta.

Koulutuksen velvollisuudet ryhmäprosessiin liittyen

Työskentelyrauha

Koulutuksen järjestäjän on taattava ryhmäterapeutille työskentelyrauha asiaan kuulumattomien häiriötekijöiden eliminoimiseksi. Suositeltavaa on, että terapiaryhmällä on  käytössään koko terapiaprosessin ajan sama tila asianmukaisine välineineen.

Laadun valvonta ja vastuu

Ryhmäterapeutin tulee nauttia koulutuksen järjestäjän taholta luottamusta koko ryhmäprosessin keston ajan, sillä viime kädessä koulutuksen järjestäjä on vastuussa koulutusprosessin kokonaisuudesta ja laadun valvonnasta. Erityistilanteissa, tarkan harkinnan, koulutusvastaavien keskinäisen neuvottelun ja eri osapuolien kuulemisen jälkeen, koulutuksen on kyettävä tilanteen niin vaatiessa myös käyttämään ulkopuolista konsulttia tai vaihtamaan ryhmäterapeutti, vaikka prosessi olisi kesken.
Koulutusohjelman johdolla ja muilla kouluttajilla tulee olla riittävä ymmärrys prosessityöskentelystä, sen erityispiirteistä ja terapiatyöhön liittyvistä ammattieettisistä kysymyksistä. Esimerkiksi mahdolliset vuotoyritykset opiskelijan/opiskelijoiden suunnalta on ohjattava aina ensisijaisesti takaisin prosessiin sekä ymmärrettävä tällaiset ilmiöt osana normaalia ryhmäprosessia eikä itsestään selvänä osoituksena sen toimimattomuudesta. Mikäli ryhmäprosessi on opiskelijalle  riittämätön terapiamuoto, esimerkiksi vakavampien mielenterveysongelmien ilmetessä, koulutuksen tulisi selvittää minkälaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on  käytettävissään asianmukaiseen hoitoon pääsemiseksi.

Ryhmäterapeutin palkkio

Koulutuksen järjestäjän tulee huomioida ryhmäprosessin ohjauksen vastuullisuus ja vaativuus palkkioperusteita määritellessään. Koska ryhmäterapeutilla on velvollisuus osallistua työnohjaukseen, myös tämä tulee ottaa palkkioperusteissa huomioon.

Ryhmäprosessin suoritusehdot

Ryhmäprosessin suorittaminen

Opiskelijoille on tehtävä selväksi jo valintatilanteessa tai heti koulutuksen alkaessa ryhmäprosessiin liittyvät erityisperiaatteet esimerkiksi läsnäolovelvoitteisiin, korvaavuusperiaatteisiin ja erityistilanteisiin liittyen.
Ryhmäprosessissa  kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja keskinäinen, ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus ovat prosessista saatavan hyödyn kannalta keskeisellä sijalla. Tästä syystä ryhmäprosessin suorittamiseen ei ole syytä kytkeä tenttikäytäntöä eikä itsereflektiopäiväkirjoja. Prosessityöskentelyyn liittyy kuitenkin jatkuva arviointi, joka on terapeutin vastuulla. Tässä arvioinnissa terapeutin on oltava valppaana huomatakseen ja ymmärtääkseen ryhmän ja sen yksittäisten  jäsenten tilaa kulloisessakin vaiheessa. Ongelmatapauksissa - mikäli terapeutti esim. epäilee ryhmän jäsenen sitoutumista tai kykyä jatkaa ryhmässä - terapeutin on puututtava asiaan ja keskusteltava opiskelijan kanssa ensin kahden kesken. Mikäli ongelma ei näin toimien ratkea, eikä opiskelijan ryhmässä jatkamiselle ole terapeutin näkemyksen mukaan riittävästi perusteita, asia on siirrettävä koulutusvastaavien ja terapeutin muodostaman tiimin käsittelyyn.

Ryhmäprosessista teoreettinen koulutusosuus

Koulutusrakenteeseen, varsinaisesta ryhmäprosessista irrallisena, tulee kuulua  ryhmäteorioita koskeva teoreettinen osuus. Se tulisi suorittaa ryhmäprosessin loppupuolella tai sen jälkeen, jolloin opiskelijalla on jo kokemuksellista ja omakohtaista tietoa ryhmäprosessiin liittyvistä ilmiöistä ja dynamiikasta. Suorituksessaan (tentti, oppimistehtävä tms.) opiskelijan tulisi osoittaa tenttikirjallisuudessa esitettyjen teoreettisten käsitteiden hallintaa ja kykyä soveltaa niitä kliiniseen käytäntöön.

Poissaolot

Ryhmäprosessi edellyttää ehdottomampaa läsnäoloa kuin useammat muut ammattiaineet. Kaikista poissaoloista tulee toimittaa kirjallinen selvitys tai lääkärintodistus ryhmäprosessin terapeutille. Mikäli opiskelija ei poissaolojen vuoksi saavuta Sumuke-koulutuksille asetetun 200 terapiatunnin vähimmäismäärää koulutuksen aikana, tulee hänen omalla kustannuksellaan hankkia korvattava määrä soveltuvaa musiikki- tai psykoterapiaa. Koulutus tarjoaa terapiaa yhteensä 216 tuntia.
Pidempiaikaiset poissaolot, kuten kansainvälinen opiskelijavaihto tms. edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua, jotta ne voitaisiin sijoittaa kolmivuotisen ryhmäprosessin jälkeen tai kesätaukoihin. Poissaoloperiaatteista on tiedotettava opiskelijoille koulutuksen alussa.

Erityistilanteet ja ongelmien käsittely

Ryhmäprosessiin Ryhmäprosessiin liittyvät erityiskysymykset (lähinnä ongelmatapaukset), joita ei ole mahdollista käsitellä ryhmäterapeutin ja ryhmän kesken, ratkaistaan koulutuksen vastuuhenkilöiden ja ryhmäterapeutin muodostamassa työryhmässä. Ryhmäterapeutin velvollisuus on kutsua vastuukouluttajat koolle asioiden niin vaatiessa. Mikäli ongelmat liittyvät ryhmäterapeuttiin, eikä kyse näyttäisi perusteellisen harkinnan jälkeenkään olevan ryhmäprosessiin normaalisti kuuluvista ilmiöistä, on koulutusvastaavien velvollisuus kutsua vastuukouluttajat koolle. Asian koskiessa yksittäistä opiskelijaa/opiskelijoita, hänellä/heillä on oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä.

Vakavat mielenterveydelliset ongelmat

Tapauksissa, jossa ryhmän jäsen alkaa olla psyykkisestä oirehdinnastaan johtuen itselleen tai muille vahingollinen, eikä terapeutin arvion mukaan kykene jatkamaan ryhmässä, terapeutin on kutsuttava hänestä ja koulutusvastaavista muodostuva tiimi koolle sekä turvauduttava rajattuun vaitiolovelvollisuuden rikkomiseen asian kriittiseksi arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisen päätöksen tekemiseksi.

Keskeyttäminen

Mikäli opiskelija ei syystä tai toisesta kykene osallistumaan koulutuksen tarjoamaan ryhmäprosessiin tai joutuu sen keskeyttämään, hänen on mahdollista terapeutin ja koulutusvastaavien tiimin niin hyväksyessä korvata ryhmäprosessi osallistumalla muuhun vastaavat kriteerit täyttävään ryhmäprosessiin. Tällaisessa tapauksessa koulutus ei ole vastuussa erikseen järjestettävän terapiaprosessin opiskelijalle aiheuttamista kustannuksista. Yksilöterapialla ei kuitenkaan voi korvata ryhmäterapiaa.

Sumuke-koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista ryhmäprosessin suhteen

Laaja-alaiset koulutukset

Kaikki ns. laaja-alaiset ammatilliset musiikkiterapiakoulutukset - Sibelius-Akatemia (Helsinki, Seinäjoki), Pohjois-Karjalan AMK, Pirkanmaan AMK - ovat sitoutuneet yhtenäisiin, Sumuke-vaatimusten mukaisiin periaatteisiin ryhmäprosessin toteuttamista koskien. Näiden koulutusten ryhmäprosessien keskinäinen korvaavuus on siten Sumuke-työryhmän näkökulmasta mahdollista.

Toiminnallisen musiikkiterapian koulutus (TMT)

TMT-koulutukset, jotka eivät ole musiikkipsykoterapiapainotteisia, toteuttavat ryhmäprosessin laaja-alaisista koulutuksista poikkeavalla tavalla. TMT-koulutuksiin sisältyy 80 tuntia ulkopuolisen ohjaajan toimesta tapahtuvaa ryhmäprosessikoulutusta ja 80 tuntia TMT-menetelmän mukaista  prosessikoulutusta. Ryhmien kokoontumisväli on kolme viikkoa. Halutessaan laaja-alaisen musiikkiterapeutin pätevyyden ryhmäprosessin osalta, on TMT-koulutukseen osallistuvan hakeuduttava laaja-alaisen koulutuksen vaatimukset täyttävään ryhmämusiikkipsykoterapia-prosessiin.

Musiikkiterapiakoulutuksen työnohjaus

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä ja se tapahtuu koulutetun työnohjaajan johdolla. Koulutustyönohjauksessa perehdytään sekä teoreettisesti että käytännön kokemuksen avulla työnohjaukseen. Ohjaus on pienryhmissä tapahtuvaa opiskeluun liittyvien työharjoittelujen ohjausta, jossa koulutuksessa opittuja tietoja ja taitoja sovelletaan käytäntöön.

Ohjauksen lähtökohtana on oman työn tutkiminen. Oppiminen ja  opiskelu rakentuvat luovista ja vuorovaikutuksellisista työskentelytavoista. Ohjauksessa tutkitaan eri näkökulmista omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, sekä jäsennetään työstä nousevia kokemuksia ja tunteita. Ohjaus on tavoitteellista ja prosessinomaista toimintaa. Se on myös vuorovaikutuksellista oppimista, jossa tutkitaan yhdessä ohjaajan ja muun ryhmän kanssa omia työtapoja ja toimintamalleja. Työnohjausryhmissä reflektoidaan omaa ja toisten työskentelyä ja opitaan siitä.

Työnohjauksessa tutkitaan terapian vuorovaikutustapahtumia sekä verbaalin vuorovaikutuksen että musiikillisten ilmaisujen näkökulmasta.  
Musiikki sisältää paljon tekijöitä ja ilmiöitä, joiden kuvaaminen vain sanallisesti voi olla riittämätöntä. Tämän vuoksi erilaisten tallenteiden (videot, äänitteet) käyttö koulutustyönohjauksessa on hyödyllistä.

Toiminnallisen musiikkiterapian menetelmässä vuorovaikutus on musiikillisesti painottuvaa.

Työnohjauksen tavoitteet

Koulutustyönohjauksen tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään työnohjausta kliinisen musiikkiterapiatyön laadun varmistajana, oman työnsä kehittämisessä, ammatillisen kasvun tukemisessa ja ammatti-identiteetin kehittymisessä, sekä oman työkykyisyytensä ylläpitämisessä. Keskeistä on myös opiskelijan persoonallisten valmiuksien ja omien vahvuuksien löytyminen, sekä niiden edelleen kehittyminen. Opiskelijan tulee omaksua myös reflektoiva ja kollegiaalista konsultaatiota kaihtamaton työote.

Koulutustyönohjaajalta edellytettävät kriteerit

Musiikkiterapiakoulutuksen työnohjaus asettaa työnohjaajalle erityisvaatimuksia. Koulutustyönohjaajalla tulee olla vankka kokemus musiikkiterapian kliinisestä työstä ja työnohjauksesta, riittävä taustateoreettinen tietämys sekä laaja-alaista musiikillista tuntemusta ja osaamista. 

Työnohjaussopimus 

Opiskelijoiden kanssa tehdään työnohjaussopimus, jossa määritellään työnohjauksen toteuttaminen, velvoitteet,  kesto ja frekvenssi, vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus sekä läsnäolovaatimukset.

Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus 

Opiskelijalla ja on koulutustyönohjaajalla on vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus työnohjausryhmässä käsiteltäviin asioihin. Erityistilanteissa noudatetaan alempana tässä asiakirjassa määriteltyjä ohjeita.

Kliininen työharjoittelu 

Musiikkiterapian ammatillisessa koulutustyönohjauksessa perehdytään kliinisen työskentelyn harjoitteluun kaikkine ilmiöineen. Harjoittelun aikana tutustutaan musiikkiterapian erilaisiin toimintaympäristöihin ja musiikkiterapian eri kohderyhmien erityistarpeisiin. Kliinisessä harjoittelussa on tavoitteena harjaantua asiakassuhteen luomisessa, ylläpitämisessä ja päättämisessä. Tavoitteena on edelleen harjaantua terapeuttisen vuorovaikutusprosessin rakentamisessa ja erilaisten musiikkiterapian lähestymistapojen ja menetelmien hyödyntämisessä. Asiakassuhteet voivat toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena työskentelynä. 

Myös harjoitteluterapioista tehdään asianmukainen terapiasopimus, jonka lisäksi opiskelijat tekevät harjoitteluistaan myös kirjalliset muistiinpanot ja tarpeen mukaan myös ääni- videotallenteita. Jokaisesta harjoittelusta kirjoitetaan myös loppulausunto. Kliinisiin harjoitteluihin sisältyy tehtäväksi myös vähintään yksi itsereflektioraportti, jossa opiskelija käsittelee omakohtaisesti opiskeluaikaisen ammatillisen kasvunsa kysymyksiä; mitä hän on oppinut, mitkä ovat hänen omat vahvuutensa ja kehittymistavoitteensa. 

Työnohjauksen laajuus 

Musiikkiterapeutin ammatillisessa koulutuksessa opiskelija suorittaa vähintään neljä harjoittelujaksoa. Yhteensä harjoitteluihin liittyvää työnohjausta tulee olla vähintään 100 tuntia. 

Työnohjauksen suoritusehdot

Opiskelijan tulee suorittaa määrätyt harjoittelut ja laatia niistä kirjalliset raportit sekä osallistua säännöllisesti työnohjausryhmiin. Mikäli opiskelija ei poissaolojen vuoksi saavuta 100:n työnohjaustunnin tai koulutuksen edellyttämää  suurempaa tuntimäärää koulutuksen aikana, tulee hänen hankkia omalla kustannuksellaan puuttuva määrä vastaavaa työnohjausta. 

Erityistilanteet ja ongelmien käsittely

Työnohjaukseen liittyvät erityiskysymykset (lähinnä ongelmatapaukset), joita ei ole mahdollista käsitellä työnohjaajan ja ryhmän kesken, ratkaistaan koulutuksen vastuuhenkilöiden ja työnohjaajan muodostamassa työryhmässä. Työnohjaajan velvollisuus on kutsua vastuukouluttajat koolle asioiden niin vaatiessa. Asian koskiessa yksittäistä opiskelijaa/opiskelijoita, hänellä/heillä on oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä.